Painonnosto on viime vuosina tavoittanut uusia harrastajia varsinkin nuorten aikuisten parista, eikä vähiten Crossfitin ansiosta. Sieltä onkin noussut uusia nostajalupauksia aina maajoukkuetasolle asti. Kaikistahan ei millään huippunostajia tule, mutta se ei estä hankkimasta uusia kokemuksia ja testaamasta omaa kuntoaan kilpailulavalla asti. Jotta saataisiin vähän madallettua kynnystä mennä sinne paikallisen seuran jäsentenvälisiin kilpailuihin niin tässä pähkinänkuoressa mitä on hyvä tietää, kun menee kisoihin mukaan.
Ensinnäkin on olemassa eri tasoisia kilpailuja. On jäsentenvälinen, missä ei välttämättä tarvitse olla järjestävän seuran jäsen, etkä tarvitse kilpailulisenssiä. Nämä ovatkin todennäköisimmin ne kisat missä ensi kertaa nostaja kisailee. Sitten on piirikunnallisia ja kansallisia kisoja, joissa tarvitsee olla kilpailulisenssi. Kansallisten kisojen tulokset hyväkytään myös tulosrajoiksi. Vielä on alue-, Suomen-. pohjoismaiden-, euroopan- ja maailmanmestaruus kilpailuja. Mutta keskitytään nyt noihin jäsentenvälisiin alkuunsa.

Ennen kilpailua järjestetään kilpailijoiden punnitus. Virallisesti punnitus alkaa kaksi tuntia ennen kilpailun alkua ja sen kesto on yksi tunti. Tästä saatetaan jv-kisoissa joskus poiketa, mutta joka tapauksessa punnitusaika ilmoitetaan hyvissä ajoin nostajille. Tuomari toteaa painon ja merkkaa sen pöytäkirjaan. Nostajat jaetaan painon perusteella painoluokkiin. Punnituksessa ilmoitetaan myös alkupainot tempaukseen ja työntöön, eli ne kannattaa miettiä jo valmiiksi. Jos et ole ihan varma alkupainoistasi niin ei hätää, voit vielä muuttaa niitä kahdesti.
Ensimmäisenä lajina on tempaus. Nostojärjestys määräytyy seuraavasti:
1. Tangon paino, kevyin paino ensin
2. Noston järjestysnumero, alin ensin
3. Aiempien yritysten aikainen järjestys, urheilija joka nosti edellisen yrityksen aiemmin nostaa ensin
4. Urhelijan arpanumero, alin arpanumero ensin (tuomarit arpoo punnituksessa)
Tangon paino on nouseva koko kilpailun ajan. Voit korottaa seuraavaan nostoosi ilmoitettua painoa niin paljon tai vähän kuin haluat. Pienin korotus on yksi kilo. Voit myös laskea sitä, kuitenkaan et voi laskea sitä vähemmäksi kuin mitä tangossa on rautaa. Ikinä siis tangon paino ei voi laskea kesken kisan.

Muutama sana lämmittelystä kisaa varten. Tämä on yksilöllistä, mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ennen omaa nostovuoroa viimeinen lämmittelynosto tulisi tapahtua noin 2-5 minuuttia aikaisemmin. Näin olet palautunut lämmittelynostosta ennen kisasuoritusta, mutta silti on vielä hyvä tatsi ja lämpö päällä. Viimeinen lämmittelynosto tulisi olla 0-10 kilon päässä aloituspainosta. Se mikä on itselle hyvä selviää kokeilemalla. Lämmittelynostoja ylipäätään tulisi tehdä noin 5-10 kappaletta nousevalla kuormalla. Viimeinen lämmittelynosto on raskaimmalla painolla ennen kisalavalle menoa. Jos aloitat lämmittelyn liian aikaisin niin saatat väsyä ennen kuin pääset edes lavalle, tai jos aloitat liian myöhään niin et ehdi nousemaan tarpeeksi lähelle alkupainoa lämmittelyssä. Jokaiseen lämmittelynostoon kannattaa varata 2-4 minuuttia aikaa ja laskea siitä että koska kannattaisi alkaa lämmittelemään.
Esimerkkinä oma tempauksen lämmittelyni MM-kisoista:
2x60kg 1x90kg 1x110kg 1x120kg 1x130kg 1x140kg – aloituspaino 150kg
Jäsenten notkistelun aloitin n. 40 min ennen kuin minun laskettiin pääsevän lavalle, ja ensimmäisen lämmitelysarjan otin 18 minuuttia ennen laskettua aikaa.
Työntöön voi ottaa muutaman lämmittelynoston vähemmän, koska paikat ovat jo hyvin lämpöisinä ja tuntuma rautaan on jo olemassa. Jokin suunnitelman kaltainen on hyvä olla olemassa lämmittelyä varten, niin on jotain mihin nojautua. Sitähän voi sitten toki muuttaa tilanteen niin vaatiessa.
Sitten päästään kilpailemaan. Tässä linkki IWF:n teknisiin sääntöihin mistä erityisesti kohdat 2 ja 6.6 kannattaa lukea läpi ennen kilpailemista.
Tempauksessa sinulla on kolme yritystä ja työnnössä samat kolme. Paras onnistunut tempaus ja työntö lasketaan yhteen ja siitä saadaan yhteistulos. Kellä on kovin yhteistulos saa päättää mitä musiikkia kuunnellaan, missä käydään syömässä, voi valita treeneissä nostolavan ja on muutenkin vahvin.
Kisassa on kolme tuomaria jotka tuomitsevat edellä mainittujen sääntöjen perusteella nostojen oikeellisuutta. Yleisimpiä virheitä on käsien punnertaminen, alaslasku ennen tuomarin alaskomentoa ja tietysti se ettei vaan saa tankoa nostettua. Merkatulla nostolavalla olisi hyvä pysyä niin nostajan kuin tangonkin ja lavaa ei saa koskea noston aikana muut ruumiinosat kuin jalkapohjat. Näillä pääseekin jo pitkälle.
Ennen jokaista nostoa nostajalla on yksi minuutti aikaa suorittaa nosto. Aika lähtee käyntiin kun kuuluttaja kuuluttaa nostajan lavalle tai kun tanko on saatu lastattua ja levynvaihtajat ovat poistuneet lavalta. Mikäli nostaja suorittaa toisen noston heti oman nostonsa perään on hänellä aikaa kaksi minuuttia. Kello lakkaa käymästä kun tanko ohittaa polvet. Eli nosto katsotaan alkaneeksi vasta kun tanko on ohittanut polvet.
Sitten kun olet saanut kisan kisailtua, niin voitkin siirtyä katsomon puolelle kannustamaan muita kilpailijoita ja odottamaan palkintojen jakoa.

Usein sitä kuulee ettei joku tule kilpailemaan siksi, kun siellä on kuitenkin niitä muita jotka nostaa enemmän kuin minä. Siitä ei kannata ottaa itselleen paineita, vaan lähtee kilpailemaan ainakin alkuun vain itseään vastaan ja hankkimaan uusia kokemuksia. Se on kuulkaas mahtava fiilis kun kisalavalla pystyy ylittämään itsensä ja tekemään ITSELLE hyvän tuloksen. Jos jäät odottamaan sitä päivää, että olet ”tarpeeksi vahva” menemään kisalavalle, niin sitä päivää ei ikinä tule. Kilpailemisenkin oppii vain kilpailemalla eli ei muuta kuin rohkeasti vain kisoihin mukaan!