Hyvä selitys tekee huonostakin nostosta timanttia

Epäonnistuminen liittyy urheilemiseen yhtä kiinteästi kuin turistiripuli rasvakeittimessä uudelleen lämmitettyyn päivän lämpimässä seisseeseen kanaan. Kirottu olkoon se kananmyyjä-Hermanni! Mutta asiaan.

Painonnosto urheilulajina on suoraan sanoen aika perkeleen vaikea kokonaisuus. Harjoituksissa ei ole mitenkään tavatonta, että nosto epäonnistuu. Varsinkin mitä kokemattomampi nostaja on, ja mitä isompi paino suhteessa omiin voimiin ja taitoihin on käytössä sitä suurempi on epäonnistumisen mahdollisuus. Tahdon siis sanoa, että nostojen pummaaminen on aivan normaalia, vaikka aina pyrkimys onkin onnistua kaikissa nostoissa. Hämmentävän paradoksaalista.

Vaikka se pummaaminen ei nyt olekaan mitenkään erikoislaatuinen ilmiö, niin sen käsittelemisessä on havaittavissa suuriakin eroja. Kärjistäen voisi sanoa, että amatöörit selittelee ja ammattilaiset analysoi. Kuinka tuttua onkaan pummatun, tai muuten keskivertoa huonomman noston jälkeen kuulla esim.; ”Oli vähän edessä”, ”Selkä petti”, ”Oli hidas nosto”, ”Käänty kantapäille”, ”Ei oikein kulje kun oli eilen kyykkyä”, ”En oo ottanu nostoja pitkään aikaan”, ja mitä nyt sitten ikinä. Näihin kaikkiin voisi vastata, että mitä sitten?
Nämä kaikki selitykset sisältävät sen olettamuksen, että olisin kyllä onnistunut MUTTA tai JOS.

Minulla on ilo tuntea suuri määrä itseäni parempia nostajia. Heillä on ehkä montakin yhteistä piirrettä, mutta yksi tuli nyt mieleen. Ne kaverit ei selittele, eikä jossittele, vaan ne nostaa. Epäonnistuneen noston jälkeen heitetään magnesiumkuppi seinään, unohdetaan pummi ja jatketaan siitä mihin jäätiin. Tai sitten analysoidaan itsenäisesti tai valmentajan kanssa syyt mitkä johtivat tähän lopputulokseen, jotta vältytään siltä tulevaisuudessa.
Nämä kaverit tietää sen, että omaa huonouttaan ei voi selittelemällä parantaa vaan ainoa mikä siihen auttaa on järkyttävän kova työ.

Seuraavan kerran kun epäonnistut niin istu alas ja mieti mikä meni vikaan. Miksi se meni vikaan, ja miten korjaat asiat niin, että enää ei mene hommat ketuilleen. Toteuta päättelyketjun tulos.
Näin ollaan taas askel lähempänä täydellisyyttä.

 

Ja nyt kun on kaikilla paha mieli niin kertoillaan vähän näistä omistakin treenikuvioista.
Treenattuhan on, ja taas tuntuu siltä, että eteen päin on menty. Heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina nostetaan perinteiset Rönnin kisat mihin toki osallistun. Tänä vuonna yritetään ehtiä punnitukseenkin ajoissa toisin kuin viime vuonna.
Viikkoa ennen Rönniä järjestetään Porissa kovatasoinen kisa mihin tulee venäläisiä huippunostajia. Kiva olisi ollut sielläkin nostaa, mutta valitettavasti kisat ovat minulle liian lähekkäin, että molemmissa voisin nostaa hyvän kisan, ja huonoja kisoja on uran aikana nostettu jo ihan tarpeeksi.

Tässä vielä vähän treenimeininkejä

Toistomaksimeita

Vähän isompia kolmosia

Perusasioita painonnostosta aloittelijalle

Sitä kun käy salilla aika usein, ja on tehnyt sitä jo pitemmän aikaa niin näkee kaikenlaista. Usein näkee sellaista väkeä, joilla selvästi olisi intoa treenata, mutta kun ei ole oikein hajuakaan mitä pitäisi tehdä ja miten, niin hyvä harrastus jääkin sitten siihen. Tässä muutama vinkki heille jos he eli te tätä satutte lukemaan.

1. Selkä suorana
Jokaisessa liikkeessä mitä salilla teet, muista hyvät jännitykset keskivartalossa. Älä ikinä päästä selkää pyöreäksi, vaan pidä se suorana tai jopa hieman notkolla. Muuten rasitus selässä kasvaa liian suureksi ja nikaman kappaleita saa keräillä lattioilta rikkakihvelillä. Jos kuitenkaan selkä ei pysy suorana, niin kannattaa liike missä selkä pyöristyy lopettaa heti ja siirtyä vahvistamaan keskivartalon lihaksia.

Perusasia nro 1 Selkä suorana

2. Polvet samaan suuntaan kuin varpaat
Jälleen kerran huomioi tämä kaikessa mitä teet. Kyykyissä, vedoissa, olympianostoissa ym. kun polvia koukistetaan, niitä ei saa päästää sortumaan toisiaan kohti, vaan mielummin painetaan niitä jopa vähän auki. Näin vältetään suurta vääränlaista rasitusta polvinivelessä ja päästään omin jaloin salilta pois.

Kyykähtelyä ja polvien asento

3. Katse ylös
Kun lähdet tekemään nostoa, ota katseellesi jokin kiintopiste. Tämä auttaa tasapainon hallinnassa. Kun kiintopiste on tarpeeksi ylhäällä (mutta ei sentään ihan katossa) onnistuu yläselän lihasten jännittäminen, ja sitä kautta tukevampi nostaminen mielettömästi paremmin. Tuijotellaan muniin sitten vasta saunassa jos on pakko.

Katse pysyy ylhäällä ja kiintopiste samana koko noston ajan

4. Sormilukko
Tämän tärkeys korostuu varsinkin olympianostoissa ja niiden apuliikkeissä. Kun pidetään sormilukko meidän ei tarvitse keskittyä tangosta kiinni pitämiseen, vaan voidaan keskittää se vähäinen hermoston käskytys sinne minne se kyseisessä liikkeessä kuuluu. Ylimääräinen puristus myös lisää noston aikaisia jännityksiä käsissä, sekä hartiaseudussa, mikä on hyvin epäedullista aina kun nostetaan rautaa maasta.
Alkuun voi peukalot tulla hieman kipeäksi, mutta ällös huoli, siihen tottuu. Totuttelua voi helpottaa peukaloiden teippaus, mutta oikeasti kovat jätkäthän ei sellaiseen maitoiluun sorru.

Sormilukko

5. Paino aina lähellä kroppaa
Pidä tanko aina lähellä vartaloa kun nostat. Jos se pääsee kovasti karkaamaan kauas kropasta, niin vaikuttaminen tangon liikkeeseen vaikeutuu huomattavasti. Myös riski selän pyöristymiseen kasvaa ekspotentiaalisesti eli suomeksi paljon.

Pidä tanko aina lähellä kroppaa

Tässä muutama perusjuttu mitä noudattamalla pääsee jo alkuun ja vähän siitä edemmäskin.
Hyviä treenejä!

Kesäksi kellariin

Eipä ole hetkeen tullut tännekään mitään kirjoiteltua, mutta jos nyt taas vähän jotain.

Ylimenokausi oli ja meni, ja nyt ollaan taas päästy normaaliin päivärytmiin. Päivät ollaan töissä ja illat treenataan. Mitä sitä muuta tällaisilla ilmoilla voisikaan keksiä kuin hikoilla kellarissa! Nooh, onneksi tuossa pihassa on edelleen nostolava missä saa kevyitä jumppia keekoilla auringonpaisteessa liki ilkosillaan, niin pääsee nauttimaan kesästä.

Jotain on treeneissä varmaan tehty oikeinkin kun ylimenokauden jälkeisissä maksimitreeneissä päästiin heti melkein samoihin rautoihin kuin EM-kisoissa. Ja yritettiin vähän enempääkin. Se luo mukavasti taas uskoa tähän omaan hommaan ja treenisysteemeihin, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Yhden maksimitreenin pääsin suorittamaan hieman erilaisessa ympäristössä kuin mihin olen tottunut. Minua pyydettiin treenaamaan Ideaparkin keskusaukiolle LeKi:n järjestämän Ideapark-juoksun yhteyteen. Siellä tuloksiksi tuli 147,5+187,5. Kyykyssä tuli tehtyä pieni moka kun mukaan otettiin liian pieniä levyjä ja tankoon ei sopinut kuin 250 kiloa. Toisaalta varmaan ihan hyvä. Olisihan se ollut noloa jäädä kyykkyyn kyynelehtimään jos rautaa olisi ollut liikaa.

Ideaparkissa kyykkimässä

Tällä tavalla lajia olisikin hyvä tuoda ihmisten pariin. Kyllä siinä monta kertaa kävi nuoriso kokeilemassa josko saisi tangon maasta irti, ja jo ehkä parhaat nostovuotensa ohittaneet arvokkaat herrasmiehet kävivät muistelemassa kuinka Niemen Pekka sillon joskus sitä ja Kailajärven veljekset tätä. Tämän kaltaisiin tapahtumiin kun lajin edustajat pääsisivät ja menisivät useammin niin varmasti harrastajamäärät saataisiin nousuun.
Siinä teille kaikille painonnostoseurojen edustajille haastetta! Tuokaa meidän hienoa lajiamme enemmän esille ja olkaa siitä ylpeitä. Niin kovin harva sinne kellariin tulee katsomaan, että mitäs siellä kolistellan.

 

 

Hyvää kesän jatkoa kaikille!